(Yhdistys perustettiin huhtikuun 3. päivänä 1939 ja sen säännöt vahvistettiin maaliskuun 17. päivänä 1941 sekä rekisteröitiin n:olla 33767. Säännöt on muutettu huhtikuun 4. päivänä 1946 sekä uudelleen huhtikuun 10. päivänä 1961, maaliskuun 30. päivänä 1973, huhtikuun 5. päivänä 2002 ja huhtikuun 11. päivänä 2019)

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on ”Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistys - Finlands Träindustriingenjörsförening ry.” ja kotipaikka Helsinki.

2 § Tarkoitus ja toimintatapa

Yhdistyksen tarkoituksena on olla yhdyssiteenä Suomen puutuoteteollisuudessa toimivien tai sitä suoraan tai välillisesti palvelevien insinöörien välillä, edistää heidän toimintaansa puutuoteteollisuuden hyväksi ja kehittää tätä teollisuutta.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu käsitellä teknisiä, taloudellisia ja muita sen päämäärää edistäviä kysymyksiä, jakaa stipendejä ja avustuksia yhdistykselle lahjoitetuista tahi sen kokoamista varoista, antaa teknisiä neuvoja ja lausuntoja, suorittaa teknisiä ja tieteellisiä tutkimuksia sekä toimittaa julkaisuja.

Yhdistys voi nimiinsä saavuttaa oikeuksia, vastaanottaa lahjoituksia, omistaa kiinteää sekä irtainta omaisuutta, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.

3 § Jäsenyys

Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys, osakeyhtiö tai osuuskunta, joka kannattaa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen jäsenet ovat:

1. Opiskelijajäseniä
2. Vuosijäseniä
3. Vakinaisia jäseniä
4. Kunniajäseniä
5. Kirjeenvaihtajajäseniä
6. Kannattajajäseniä

Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa tai ulkomailla teknillisessä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa puolet alempaan tutkintoon vaadittavista opinnoista suorittanut henkilö. Yllämainitun tutkinnon tulee sisältää puutuoteteollisuuden aiheita käsitteleviä kursseja ja henkilön on ollut tutustuttava puutuoteteollisuuteen työssä tai harjoittelussa vähintään 4 kuukauden ajan. Opiskelijajäsenyyttä haetaan jäsenhakukaavakkeella ja se voi kestää korkeintaan kuusi vuotta. Opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen vuosijäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa tai ulkomailla teknisen yliopistosivistyksen tai teknisen ammattikorkeakoulusivistyksen hankkinut henkilö, joka on vakinaisessa toimessa 2 §:ssä mainituissa tehtävissä.

Jäseneksi pyrkivän on ilmoittauduttava kahden yhdistyksen jäsenen suosittelemana yhdistyksen hallitukselle. Jos hallitus puoltaa pyrkijän ottamista jäseneksi, annetaan asia yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

Vuosijäsen, joka 25 vuoden aikana on yhdistykselle suorittanut säädetyt jäsenmaksut, siirtyy vakinaiseksi jäseneksi.

Kunniajäseneksi voi yhdistys hallituksen yksimielisestä ehdotuksesta kutsua yllämainituilla aloilla toimivan koti- tai ulkomaalaisen henkilön.

Kirjeenvaihtajajäseneksi voi yhdistys hallituksen ehdotuksesta kutsua pysyvästi ulkomailla asuvan henkilön. Kirjeenvaihtajajäsenillä ei ole äänioikeutta.

Kannattajajäseneksi voi yhdistys hallituksen ehdotuksesta valita oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattajajäsenen edustajilla on oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan, mutta ei äänestyksiin. Kannattajajäsen ei voi siirtyä vakinaiseksi jäseneksi. Kannattajajäsenen edustajilta ei vaadita 3 § mukaista kelpoisuutta.

Yhdistyksen jäsenen, joka haluaa yhdistyksestä erota, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai myös suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan ja katsotaan hänet vapautetuksi jäsenyydestään yhden vuoden kuluttua ilmoituksesta lukien.

Jos maksuvelvollinen jäsen kahtena vuonna peräkkäin jättää jäsenmaksun maksamatta, eikä kehotuksista huolimatta suorita maksua, katsotaan hänet yhdistyksestä eronneeksi. 

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on vahingoittanut yhdistystä tai toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä myös, jos hän ei ole viimeiseen viiteen vuoteen toiminut 2 §:ssa mainituilla aloilla, pois lukien eläkkeelle jääminen, pitkäaikainen sairaus tai työttömyys. Erottamisesta on hallituksen tehtävä ehdotus asianomaista kuultuaan yhdistyksen kokoukselle, joka asiasta lopullisesti päättää

Yhdistyksen jäsenen velvollisuus on ylläpitää omat yhteystietonsa päivitettynä yhdistyksen määräämällä tavalla.

 4 § Jäsenmaksu

Vuosijäsenet ja kannattajajäsenet suorittavat yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen vaalikokous määrää vuosittain. 

Opiskelijajäsenet, kunniajäsenet, vakinaiset jäsenet ja kirjeenvaihtajajäsenet ovat vapaita jäsenmaksujen suorittamisesta.

5 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus. Hallituksen muodostavat yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtajana, yhdistyksen varapuheenjohtaja, sihteeri sekä kuusi yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet valitaan yhdistyksen vaalikokouksessa kolmeksi vuodeksi.

Hallituksen jäsenistä on vuosittain kolme erovuorossa. Hallitus nimeää sihteerin ja yhdistyksen rahavarojen hoitajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää heidän palkkionsa.

Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku hallituksen jäsenistä eroaa tai muuten estyy hoitamasta tehtäviään kesken toimikautensa, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä osallistuu kokoukseen. Kokous voi olla tavanomaisen kokouksen lisäksi sähköposti-, puhelin tai internetkokous sekä näiden yhdistelmä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein, kuin hän pitää sen tarpeellisena tai milloin kaksi hallituksen jäsentä ilmoittamalla aiheen, sitä puheenjohtajalta pyytää.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

6 § Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöstiedot ja muut hallintoa koskevat asiakirjat toimitetaan toiminnantarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajien tulee tarkastaa tilit ja palauttaa asiakirjat, sekä luovuttaa toiminnantarkastuskertomus maaliskuun loppuun mennessä.

7 § Kokoukset ja kokouskutsut

Yhdistys kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, joista edellinen on vuosikokous ja jälkimmäinen vaalikokous. Vuosikokous on pidettävä viimeistään toukokuun aikana.

Muita kokouksia pidetään hallituksen kutsusta tarpeen vaatiessa tai, kun vähintään 10 % yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii hallitukselta.

Kutsu yhdistyksen kokouksiin on lähetettävä sähköpostilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta tai julkaistava kahta viikkoa ennen kokousta yhdessä hallituksen määräämässä valtakunnallisesti ilmestyvässä sanoma- tai aikakauslehdessä. Lehtiä valittaessa on otettava huomioon niiden levikki jäsenkunnan keskuudessa kokouskutsun perille saattamista silmällä pitäen.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat.

8 § Vuosi- ja vaalikokouksissa käsiteltävät asiat

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan valitseminen,
2. laillisuuden toteaminen,
3. pöytäkirjan tarkastajien valitseminen
4. hallituksen vuosikertomus,
5. toiminnantarkastuskertomus,
6. hallituksen ja tilivelvollisten tili- ja vastuuvapaus,
7. kysymykset, joita hallitus tai yksityiset jäsenet esittävät.

Vaalikokouksessa syksyllä käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan valitseminen,
2. laillisuuden toteaminen,
3. pöytäkirjan tarkastajien valitseminen,
4. puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalit silloin kun jompikumpi tai molemmat ovat erovuorossa,
5. hallituksen muiden jäsenten vaali erovuorossa olevien tilalle,
6. kahden toiminnantarkastajan ja kahden varamiehen vaali seuraavalle tilikaudelle,
7. hallituksen jäsenien ja tilintarkastajien palkkio,
8. toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut,
9. kysymykset, joita hallitus tai yksityiset jäsenet esittävät.

9§ Jäsenten asiat yhdistyksen kokoukselle

Asia, jonka yhdistyksen jäsen haluaa tuoda käsiteltäväksi yhdistyksen kokoukseen, on kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokouspäivää.

10 § Äänestys

Vaalit yhdistyksen kokouksessa suoritetaan suljetulla lippuäänestyksellä, jollei yksimielisesti suostuta avoimeen äänestykseen.

Muut äänestykset tapahtuvat avoimesti, jollei joku vaadi suljetuin lipuin tapahtuvaa äänestystä. Äänten langetessa tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa äänestyksissä puheenjohtajan ääni.

11 § Jäsenen äänioikeus

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Sääntöjen muutoksia ja yhdistyksen purkamista koskevat kysymykset käsitellään yhdistyksen kokouksessa ja päätöksentekoon vaaditaan, että kolme neljännestä annetuista äänistä on ehdotusta kannattanut. Kuitenkin on yhdistyksen purkamista koskeva päätös vielä vahvistettava toisessa vähintään kuusi kuukautta myöhemmin pidettävässä kokouksessa niin ikään kolmella neljäsosalla annettujen äänten määrästä.

13 § Jälkisäädös

Yhdistyksen lakatessa luovutetaan sen omaisuus käytettäväksi yhdistyksen viimeisessä kokouksessaan päättämään puutuoteteollisuutta hyödyttävään tarkoitukseen.