Vuosikokousuutisia 2023

Puuteollisuusinsinöörien vuosikokousuutisia

Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin hybridikokouksena maaliskuussa Lahdessa ja verkossa.

Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 23.3. Lahdessa Opiston Kunkussa. Kokoukseen pystyi osallistua myös Teamsin välityksellä etänä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Arto Salo ja sihteerinä Heikki Heiskanen. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös.

Yhdistyksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin Matti Eskelinen, Juuso Rikkola, Juhani Kakriainen, Jani Roivainen, Teemu Tuovinen, Miikka Hokkanen ja opiskelijajäseneksi Vitalina Konstantinidi. Vaalikokouksen jälkeen hallitus oli myöntänyt kolme apurahaa: Puunjalostajien opintomatkaan, jatko-opiskelija Mikko Valkoselle opintoihin ja LABin puutekniikan opiskelijoille Akseli Eerolalle, Paavo Rautiolle ja Vitalina Konstatinidille vaihto-opiskeluun Salzburgiin.

Vuoden opinnäytetyöpalkinto myönnettiin LABin puutekniikan kaksoisopinnäytetyön tekijöille Juhana Hirnille ja Janne Juhaselle aiheesta ”Työn vakiointi, Pellos 3 sorviosasto”. Työ oli tehty UPM Pelloksen vaneritehtaalle.

VUOSIKOKOUKSESSA ESITELMIÄ oli kaksi: ”Vaneriteollisuus Aasiassa” ja Fossiilivapaat raaka-aineet vaneriliimoissa ja pinnoitteissa”. Lisäksi puutekniikan opiskelijat kertoivat Interfob 2022 -matkastaan.

Aasia dominoi maailman viilupohjaista teollisuutta, sillä yli 70 % maailman vanerista valmistetaan Aasiassa. Lähes saman verran myös kulutetaan Aasiassa. Raaka-aineena käytetään enenevässä määrin istutettua puuta, joka on nopeasti kasvavaa, mutta halkaisijaltaan pientä. – Koska trooppisen kovapuun osuus vanerin valmistuksessa vähenee hurjasti, merkitsee se koivulle hyvää menekkiä tulevaisuudessa, konsultti Jukka Siiriäinen totesi esityksessään.

Viilut valmistetaan pääsääntöisesti eri tehtaassa kuin vanerit. Puita ei ensin kuorita, vaan ne pyöristetään ja ajetaan yleensä karattomalle sorville. Viilun leikkaus tapahtuu vasta myöhemmin. – Yhden vanerikuution tekemiseen menee noin 35 miestyötuntia, Siiriäinen valaisi työn käsityövaltaisuutta.

Kaakkois-Aasiassa tuotanto ei ole viime aikoina paljoa kasvanut ja on edelleen vuoden 2000 tasolla. Kiina on kuusinkertaistanut tuotantonsa 2000-luvun alun kymmenestä miljoonasta kuutiosta ja on viennissä tällä hetkellä samalla tasolla kuin perinteisemmät vanerin vientimaat Indonesia, Vietnam ja Malesia.

Kiinassa kannattavuus ja kestävä kehitys ajavat kohti suurempia yksiköitä ja pidemmälle automatisoituja tehtaita. Tällä hetkellä viilutehtaita on yli 10 000 kpl ja vaneritehtaita yli 3000 kpl. Vaikka Kiina tuo paljon puuta, niin vaneri tehdään kotimaisesta puusta: poppelin osuus on vähenemässä ja eukalyptuksen lisääntymässä. Eukalyptus ja poppeli ovatkin tärkeimmät vanerinvalmistuksen puulajit Aasiassa, muita ovat albizia, paulownia, jabon ja trooppiset kovapuut. Levyteollisuudessa OSB:n tuotannon kasvu on korvannut matalalaatuista vaneria ja myös lastulevyä.

Ilpo Silventoinen Surfactor Finland Oy:sta kertoi fossiilivapaista raaka-aineista vaneriliimoissa ja pinnoitteissa. - Ei-fossiilisten liimojen ja hartsien saatavauus on rajallista ja ne soveltuvat lähinnä sisäkäyttöön. Ne eivät sovellu myöskään impregnointiin, veti yhteen Ilpo Silventoinen omassa esitelmässään.

Silventoisen mukaan osa fenolista on realistista korvata ligniinillä ja tanniinilla. – Realistista on valmistaa myös merkittäviä määriä ei-fossiilista metanolia, mutta ei-fossiilisten urean, fenolin ja melamiinin valmistamisen kustannukset ovat korkeat, hän jatkoi.

Lopussa Silventoinen haastoi kuulijoita: - Markkinoinnissa käytetään ympäristöystävällinen tuote -nimitystä, mutta onko ylipäänsä ympäristöystävällisiä tuotteita? Parempi termi olisi ympäristölle vähemmän haitallinen.

Hanna Luoma

Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistys
Sähköposti: info [ät] puuteollisuusinsinoorit.fi (info[at]puuteollisuusinsinoorit[dot]fi)
Kaikki yhteystiedot löytyvät täältä
Tietosuojaseloste